Pohjoinen (kieli)

Nykyisin lähes tulkoon kuollut Pohjoisen kieli oli astaythienin kukoistusaikoihin sivistyneistä sivistyneimpien ja hurskaimpien kieli, jota harvemmat monarkitkaan hallitsivat täysin. Kerrotaan että Pohjoisen kieli kehittyi kuuntelemalla tuulia jotka puhalsivat maailman pohjoisimpien vuorten ylitse ja kantoivat outoja sanoja, jotka eivät suden suuhun sopineet, mutta jotka paikalliset sudet väänsivät yhteiseksi kielekseen. Pohjoinen on lähimpänä henkien kieltä mitä suden suuhun saa ahdettua.
Pohjoisen osaaminen oli kuitenkin suhteellisen yleistä, varsinkin valtakunnissa, joiden katsottiin rajaavan Pohjoisen omalle puolelleen. Pohjoiset kansat eivät nauttineet eteläisempien "barbaarien" kanssa yhteydenpidosta, joten osasivat vain vähän yleiskieltä, ja kaikki näiden eristyneiden kansojen yhteydenpito ja kaupankäynti eteläisempien kansojen kanssa kävi Astaythienin kaltaisten rajavaltakuntien kautta.
Shamaaniyhteisö on yleensä osannut puhua, kirjoittaa ja tulkata tätä kieltä sujuvasti, ja pitivät sitä omalla tavallaan pyhänä opin kielenä, kirjoittaen salaisimmat asiansa muistiin juuri pohjoiseksi. aikojen kuluessa kaikki tekstit Tietäjän kirjastossa tullaan muuttamaan Pohjoiseksi.
Kysy CrimsonClawilta, mikäli toivot hahmosi osaavan pohjoista!


Tju – Minä
Shu – Sinä
Ghu – Hän
Tjur – Me
Shur – Te
Ghur – He
Njur – joku
shjur - se
stju - molemmat

Preshq – Isä
Mrashq – Äiti
Vjirdaa – Veli
Sjirdaa – Sisko
Paprish – pentu
Shindi - Poika
Djindi - Tytär
Pareshq – vanhemmat
jhagel – suku, perhe
Presjira - Setä/Eno
Silsjira - Täti
Preshper - Isänisä
Preshmar - Isänäiti
Mrashper - Äidinisä
Mrashmar - Äidinäiti

-ai – Omistusmuodon tekevä pääte
? - adjektiivin tekevä pääte
-ila- monikon tekevä pääte

ghiär – täällä
ul – ja
alu - tai
ghel – olla
Jhei – että

Trishnic - Kaunis
Trevjil - Komea
Krechk – Ruma
Oir - iso
ksoir - pieni
tohvagil – suloinen
muhgoil – enkeli
apezygn – Ylpeä
ljarkenn – nälkä(inen)
bhari – ainoa
Khaml – vanha
Garh – Rasittava/Ärsyttävä/Kiusallinen (Lievennös sanasta ”Garhqi”)
Garhqi – Yleinen, halventava nimitys Pohjoisen kielellä.
Invred – Senkin/mokomakin

aogur – kiitos
whir – ei
hir - kyllä

staindri – Hyvä
rekadri - paha

Hjer – Kuka
Vevjior / Undrec– missä
Vevkosh – mitä/mikä

Vvor – Kuolema, kuole, kuollut
Vivroi – Elämä, elossa, elo
Rushqaa – Hallitsija
nymbilkr – kieli
tfrekhal – kulttuuri
tshus – patsas
Andish - yö
Mnemia – Nimi
Neord – Kielto
Norrkin – Pohjoinen/Täällä
Aithii – Aether
Turkel – väsymys
Zhialii – Hiljaa
Haszdi – Vaara/Varo

nherme – Haluta
tytjus -tietää
shembik – kysellä
Peltrand – sattua/koskea
Borbona – Rakastaa
Khakerdy – Vihata
Phundu – Sanoa/Puhua
Vishja – katsoa
Wisdaa – Tietää
Kende – Auta
Minfil – pyydän/kiitos
Hapinli – tapahtua
Wuld – tahto/halu
Spekan – puhua
Relki – Irti/Irrota
Jhegen – Jatkua
Akoldin - Saapua
Umbira – kysyä

Ultinj - siitä
Norrka – Tänne
Komi – Tule
Sunii - Noin
Endu – vain/ainoastaan
Ksolje – ainakin
guur – anna
jghei – takaisin

Indirfju – Mene pois! (käsky)
Shu Garhqi invred....... - Sinä senkin......
Mhuai ghel mnemia. - Minun nimeni on.
Hjer ghel shu mnemia? - Kuka sinä olet
Neord umbira mhu. - Älä minulta kysy
Shu ghel garh. - Olet rasittava
Mhuai ____ peltrand – Minun _____ sattuu
Mhu borbona/khakerdy shu – Minä rakastan/vihaan sinua
Aithiiai mnemia... - Aetherin nimeen...
Mhu phund endu. – Sanon vain.
Mhu turkel - Minua väsyttää.
Vishja mhu/mhuai –  Katso minua/minuun
Shu ghel norrkin? - Oletko Pohjoisesta/täältä päin
Ghel shu zhialii! - Ole hiljaa/pidä kuonosi kiinni
Kende mhuai, minfil – Auttaisitko minua, pyydän
Mhu neord wisdaa – Minä en tiedä.
Vevjior _____ ghel? - Missä ____ on?
Vevkosh hapinli – Mitä tapahtuu?
Mhu neord wuld spekan ultinj – En halua puhua siitä
Komi norrka – Tule tänne!
Vivroi jhegen – Elämä jatkuu. (tervehdys, näkemiin toivotus ja osanotto Pohjoisen kulttuurissa.)
Ul vvor akoldin – Ja kuolema saapuu. (Hyvästien toivotus.)

HUOM!!!

CrimsonClaw rakentaa sanastoa sitä mukaa kuin keksii sanoja/lauseita. Näkemänne sanasto ei ole mitenkään valmis vielä. Ehdotuksia sanoihin/lauseisiin otetaan vastaan. 8)