Lääkekasvit ja niiden käyttö

KASVILÄÄKINTÄ

Lista Astaythienissa kasvavista tunnetuimmista ja yleisimmistä myrkky- ja lääkekasveista
Astaythienissa tunnetaan monia lääke- ja myrkkykasveja niin kuin myös myrkyllisiä sieniä. Tunnetuimmat lääke- ja myrkkykasvit on listattu alle myrkkykasvien osastoon ja lääkekasvien osastoon. Huomatkaa kuitenkin, että lähes jokaista myrkkykasvia käytetään myös lääkinnässä, mutta niihin ei suosita kajoavan kenenkään muun, kuin ammattishamaanin sillä kasvien myrkyllisyys on hyvin voimakasta ja väärissä käpälissä ominaisuudet ovat vain tuhoisia.
Kaikki alle listatut kasvit ovat tuttuja myös meidän maailmassamme, lukuun ottamatta saniaisenkukkaa ja mahlajuurta, joista löydät tietoa täältä.
_______________________________________________________________________________________

•Myrkkykasvit•                                                                                                                                              
Alle on listattu tunnettuja myrkkykasveja Astaythienissä. Kasvien myrkyllisyyden vuoksi niiden ulkonäkö, kasvupaikkoineen ja kukinta-aikoineen on myös kerrottu alla.
Kasvin nimeä painamalla pääsette Luontoporttiin, jossa kasvin ulkonäköä voi tarkastella.

Myrkkykeiso: Myrkkykeiso, keisonputki tai villiputki on hyvin paljon muita putkikasveja(ukonputkea, jättiputkea) muistuttava valkokukkainen ja 50-150cm korkea myrkkykasvi, joka on erittäin myrkyllinen. Myrkkykeiso viihtyy märillä paikoilla. Myrkkykeiso on erittäin myrkyllinen ja vain vähän sitä syönyt saa myrkytyksen ja kasvin myrkyllisyydestä kertoo myös se, että hajonnut kasvi voi myrkyttää kasvamansa vesialueen tappavan myrkylliseksi. Myrkytys alkaa suun poltteluna, huimauksena, nielun ja suun kangistumisena, pahoinvointina ja oksenteluna, kunnes myrkytys etenee epilepsiaa muistuttavaan kouristeluun ja suusta valuvaan veriseen vaahtoon. Myrkytys johtaa kuolemaan puolessa vuorokaudessa, koska hengityselimistö lamautuu. (tuhkaa ja vatsan tyhjennys)
Kukinta-aika: kesä-heinä

Näsiä: Erittäin myrkyllinen ja varhain keväällä ennen lehtien puhkeamista lehdoissa kukkiva pensaskasvi. Näsiän kukat ovat punavioletteja ja kasvi muodostaa ryppäinä tappavan myrkyllisiä punaisia luumarjoja. Näsiällä on voimakas tuoksu, joka voi aiheuttaa pahoinvointia. Näsiän koskettelu aiheuttaa allergisia oireita ja sen myrkky aiheuttaakin ihoon suuria haavoja ja rakkuloita. Tämän vuoksi kasvin syöminen aiheuttaa suun polttelua ja pahaa makua suussa, mahakipua, pahoinvointia ja ripulia.  Näsiää käytetään hammassäryn hoitoon, mutta vain pienenä määränä sillä jo kuusi marjaa on tappava annos.
Kukinta-aika: alkukeväästä huhtikuussa • Marjonta-aika: syys-loka

Sudenmarja: Symmetrisesti nelilehtinen myrkkykasvi, jonka lehtien keskeltä nousevan kasvivarren kärjessä kasvaa mustikan näköinen sininen myrkyllinen marja. Sudenmarja maistuu pahalta ja se jo kielii kasvin myrkyllisyydestä. Sudenmarjan kukka on tähtimäinen ja keltainen ja verhoutunut peitinlehtien suojaan. Sudenmarjan marjat aiheuttavat vakavan myrkytyksen n. 10 marjan jälkeen. Oireita ovat päänsärky, silmäterien supistuminen, sekavuus, oksentelu ja pahoinvointi. Oireet alkavat yleensä hitaasti. Sudenmarjaa käytetään ulkoisena lääkkeenä haavojen ja tulehdusten hoidossa sekä silmälääkkeenä. Mietona keitteenä sitä voidaan käyttää myös kipuihin ja myrkytyksiin. Sudenmarjalla on myös rauhoittava ja raukeuttava ominaisuus, joten sitä saatetaan käyttää "lemmenlääkkeenä"
Kukinta-aika: touko-kesä • Marjonta-aika: elokuu

Leinikit: Aholeinikki, Jokileinikki, Jääleinikki, Kevätlehtoleinikit, Kevätleinikit, Lehtoleinikit, Lumileinikki, Mukulaleinikki, Mäkileinikki, Niittyleinikki, Ojaleinikki, Pikkuleinikki, Rantaleinikki, Rönsyleinikki, Konnanleinikki jne. Leinikit ovat kelta- tai valkokukkaisia myrkyllisiä ja pahan ja kitkerän makuisia kasveja, jotka viihtyvät niittyisillä ja kosteilla alueilla. Leinikkien myrkky aiheuttaa ruoansulatushäiriöitä, huimausta, kouristelua ja suuri annos voi johtaa verenkierron pysähtymiseen ja hengityksen pysähtymiseen. Leinikki aiheuttaa myös iho-oireita ja polttaa rakkuloita.
Kukinta-aika:

Pietaryrtti
Keltainen, terälehdetön 20-120cm korkea kukkakasvi. Aiheuttaa huimausta, kouristuksia ja kuolemaa pahimmillaan. Hallittuna määränä pystyy edistämään ruuansulatusta, ja on toimiva matolääke, sekä hyönteismyrkky. Kerrotaan olevan raskauden keskeyttäviä vaikutuksia.

Rentukka: on keltainen ja korealehtinen rantakasvi, joka viihtyy kosteikoissa, rannoilla ja vesistöissä. Rentukka aloittaa kukkimisensa toukokuun alussa.  Kasvi on myrkyllinen täysikasvuisena kasvina syötynä, jolloin se aiheuttaa suussa ja nielussa polttavaa kipua ja myöhemmin pahoinvointia ja veristä ripulia. Hyvin suurina annoksia aiheuttaa kouristuksia.
Kukinta-aika: touko-elo

Hulluruoho: Pahalta haiseva, vaaleansinipunaisen torvimaisen kukan kasvattava ja rosolehtinen kasvi, jota käytetään kipulääkkeenä. Sen siemenkodat ovat pallomaisia ja kauttaaltaan piikkien peitossa. Runsaasti nautittuna kasvi kuitenkin on myrkyllinen ja aiheuttaa hallusinaatioita ja voi jopa tappaa.  
Kukinta-aika: heinä-syys
                                                                                                                        
Keltamo: Keltamo on 4 terälehtinen hailakankeltainen koko kesän kukkiva lääkekasvi, joka viihtyy asuinrakennusten läheisyydessä ja on enemmän myrkyllinen, kuin hyödyksi. Keltamon kukat kuihtuvat muutamassa päivässä, mutta kasvi tuottaa jatkuvasti uusia kukkia niin, että kukinta on koko kesän kestävää. Keltamo tuottaa keltaista ja tahraavaa maitiaisnestettä, joka ilmaa koskettaessa muuttuu punertavanruskeaksi ja aiheuttaa iholla ärsytystä ja rakkuloita. Tätä nestettä kuitenkin käytetään sokeuden parantamiseen. Koko kasvi on myrkyllinen ja syötynä  polttaa suuta ja saa limakalvot tulehtumaan rakkuloille. Runsaasti nautittuna aiheuttaa oksentelua ja ripulia ja lopulta lamauttaa hengitys- ja verenkiertoelimistön.
Kukinta-aika: kesä-elo

Kalliokielo: Alkukesästä kukkiva myrkkykasvi, joka muodostaa riippuvat suppilomaiset, keltareunaiset valkeat kukat. Kalliokielo kasvaa kallioisilla paikoilla, mutta sitä saattaa esiintyä myös lehdoilla. Kasvi on myrkyllinen ja varsinkin sen tuottamat mustat marjat ovat hyvin myrkyllisiä ja kasvin myrkky aiheuttaa sydänoireita. Ainoastaan kasvin juurakko on myrkytön ja sitä käytetään kuivatuista juurista valmistettuna rohtona tulehduksiin ja haavojen hoitoon.
Kukinta-aika: touko-kesä

Suopursu:  Voimakkaan tuoksuinen ja suuret valkoiset kukat kasvattava suokasvi, jonka hajulla on päänsärkyä aiheuttavia vaikutuksia. Kasvi on osittain myrkyllinen, mutta vaarallinen vain jatkuvassa käytössä, jolloin se aiheuttaa limakalvojen syöpymistä ja keskushermoston vaurioita. Suopursua käytetään nukutusaineena, puuduttajana, himojen nostattamiseen ja lehdistä haudutettua teetä käytetään yskään.
Kukinta-aika: kesä-heinä

Hullukaali: Ulkonäöltään ja hajultaan varsin epämiellyttävä kasvi, tahmaisine, karvaisine ja rosoisine lehtineen sekä hailakankeltaisine ja siniviiruisine kukkineen. Kasvi viihtyy kuivilla paikoilla, mutta kasvaa harvoin perättäisinä vuosina samalla paikalla.   Koko kasvi on hyvin myrkyllinen ja varsinkin siemenet aiheuttavat jo pieninä määrinä vakavan myrkytyksen tai jopa kuoleman. Pieninä määrinä kasvi aiheuttaa ihoärsytystä, mutta määrän lisääntyessä kasvi aiheuttaa hengityksen ja pulssin kiihtymistä, näön hämärtymistä, kuumetta ja hallusinaatioita, jotka voivat kestää useita päiviä. Kasvia käytetään kivun ja särkyjen lievittämiseen.
Kukinta-aika: kesä-syys
_______________________________________________________________________________________

•Lääkekasvit•                                                                                                                                                                                      
Alle on listattu Astaythienissa tunnettuja lääkekasveja, joista jokaisesta on mainittu niiden käyttötarkoitus.

Ahomansikka: Marjoja käytetään ruokien maustamiseen, mutta myös keitteenä ummetukseen ja mansikan lehtiä teenä ripulin hoitoon.
Kukinta-aika: kesä-heinä • Marjonta-aika: heinä-elo

Kamomillasaunio: käytetään joko teenä tai kuivakukkina sisäisesti erilaisiin vatsavaivoihin, kuten vatsanväänteisiin, ilmavaivoihin ja ripuliin. Hauteina auttaa myös tulehduksiin ja erilaisiin kiputiloihin. Teenä auttaa myös nukahtamiseen.
Kukinta-aika: kesä-loka

Koiruoho: Käytetään viinan tai veden seassa vatsanväänteisiin. Käytetään myös kuumeen, yskään ja päänsärkyyn. Koiruoho maistuu hyvin voimakkaalle ja kitkerälle ja siksipä sitä lääkkeisiin lisättäessä olisi hyvä lisätä keitokseen jotakin makua parantavaa. Koiruohoa käytetään myös voimakkaiden liharuokien ja viinan maustamiseen, sillä koiruoholla on hyvin voimakas ja kitkerä maku.
Kukinta-aika: heinä-syys

Laventeli: Käytetään kylpyvedessä ja tuoksunippuina rahoittamaan ja rentouttamaan. Liiallinen määrä voi aiheuttaa verenpaineen liiallista laskua ja huimausta. Laventelia voidaan myös käyttää turvotuksen laskemiseen.
Kukinta-aika: heinä-syys

Humala: Käytetään uutteena tai teenä unettomuuden hoitoon ja rauhoittamaan. Humala on myös alkoholijuomien ainesosa.
Kukinta-aika: heinä-elo

Keto-orvokki: Käytetään rohtona yskään ja uutteena ihosairauksiin, kuten ihottumaan ja kapiin.
Kukinta-aika: touko-syys

Keltamatara: Versoja käytetään ihottumien hoitoon.
Kukinta-aika: heinä-syys

Leskenlehti:  Hauteena ja teenä yskään ja kuumeeseen.
Kukinta-aika: huhti-kesä

Ratamo: Ratamoita kasvaa Astaythienissa muutamaa sorttia, kuten heinäratamo, nurmiratamo ja piharatamo. Kutakin lajiketta käytetään hieman eri tarkoituksiin.  Yleisesti kuitenkin jokaista ratamon lajiketta käytetään haavojen puhdistuksessa ja puremien hoidossa, osaa myös yskään ja kuumetauteihin.
Kukinta-aika: heinä-syys

Lakka: Lakkaa käytetään ruokien mausteena ja kuumetautien hoidossa keitteenä. Lakka voi myös ehkäistä flunssan saantia.      
Kukinta-aika: kesäkuu • Marjonta-aika: vaihtelee
                                                                                                                                  Puolukka: Puolukka ehkäisee tulehduksia ja siksipä sitä käytetään useiden kuumetautien ja tulehdusten hoidossa keitoksina. Puolukka on erittäin hyvä virtatientulehdusten hoitoon ja muutenkin
Kukinta-aika: kesä-elo • Marjonta-aika: Syys-

Ruusu/ ruusunmarja: Ruusua käytetään yleisesti ruokien mausteena, mutta ruusua käytetään myös lääkinnässä ja tuoksuissa. Erityisesti ruusunmarjoja käytetään kuumeen hoidossa ja niitä syömällä voi ehkäistä flunssaa.
Kukinta-aika: kesä-syys • Marjonta-aika: syys-

Vadelma: Vadelmaa käytetään useimmiten ruoan maustajana, mutta sen lehtiä käytetään teenä kuumeen hoitoon.
Kukinta-aika: kesä-heinä • Marjonta-aika: elo-

Kuismat: Kuismaa käytetään haavojen hoitoon ja pistoksiin ja puremiin.
Kukinta-aika: heinä-syys

Nokkonen: Nokkosta voidaan käyttää ruoissa, mutta sitä käytetään myös haavojen ja pistosten hoitoon. Nokkosella on myös vaikutusta turkin kasvuun ja nokkoshauteessa peseydyttäessä voidaan lisätä turkin takaisin kasvua. Nokkosta käytettäessä on kuitenkin muistettava, että hoidettavaa kohtaa hoidetaan joko nokkosen nurjalla puolella tai sitä on haudottu vedessä, sillä muuten potilas saa omien vaivojensa lisäksi kipeitä paukamia ja polttelua.
Kukinta-aika: heinä-syys

Poimulehti: Poimulehdellä verenvuotoa tyrehdyttävä ominaisuus ja senpä vuoksi sitä käytetään haavojen hoidossa ja verenvuotojen tyrehdyttämiseen.
Kukinta-aika: touko-elo

Siankärsämö: Siankärsämö on voimakkaan tuoksuinen ja sitä käytetään vaikeiden haavojen hoidossa, sekä ruuansulatusongelmissa. Liikakäytettynä aiheuttaa päänsärkyä sekä huimausta. Sanotaan että siankärsämöä sisältävän teen pidempi aikainen juonti johtaisi raskauden keskeytymiseen.
Kukinta-aika: kesä-syys

Sipulit: Astaythienissa tunnetaan myös sipuleita useampaa lajiketta, kuten ruohosipuli, valkosipuli, keltasipuli ja tavallinen ruokasipuli, jotka tässä kasviluettelossa ollaan listattu kaikki sipuli- käsitteen alle. Sipulit ovat yleisesti käytettyjä kuumetauteihin ja tulehdusten ehkäisemiseen. Sipulimaitoa tarjotaan kuumeesta ja flunssasta kärsiville ja valkosipulia korvatulehduksista ja –säryistä kärsiville.

Mäkimeirami: Mäkimeiramia käytetään teenä yleisesti yskään, mutta sitä voidaan tarjota myös kurkkukipuiselle helpottamaan kipua. Myös ruokien maustamiseen käytetty kasvi.
Kukinta-aika: heinä-elo

Suolaheinät: Suolaheinä on suolaiselta maistuva kasvi, jota käytetään vatsavaivoihin.
Kukinta-aika: kesä-elo

Mustikka: Mustikalla on huomattu olevan vatsakipua ja ummetusta helpottava ominaisuus ja siksi sen marjoja syödään ja käytetään vatsan pehmittämiseen vatsavaivoista kärsittäessä.
Kukinta-aika: touko-heinä • Marjonta-aika: elo-

Käenkaali: Käytetään närästyksen ja vatsavaivojen hoitoon.
Kukinta-aika: touko-kesä

Maitohorsma: Maitohorsmaa käytetään vatsavaivojen hoitoon.
Kukinta-aika: heinä-elo

Mintut Minttua käytetään enimmäkseen maustekasvina ruoissa ja hyvää tuoksua tuomaan hajusteisiin. Mintun lehtiä voidaan kuitenkin käyttää teenä vatsataudista kärsivää potilasta, joka oksentelee.
Kukinta-aika:

Paju
Pajun kaarna on tunnettu ensikäden hoito päänsärkyihin ja muihin kiputiloihin. Useimmiten ensihätään käytetään pureskellen suussa, tai kaarnaa voi keittää vedessä että mehut irtoavat paremmin, ja rohdon juoda.
_______________________________________________________________________________________
•Vaivat ja niihin käytettävät kasvit•                                                                                                                                            
Alle on listattu tiivistelmänä erilaisia vaivoja ja niihin sopivia lääkekasveja.

•Vatsavaivoihin                                                                                                   Vatsalääkekasvit auttavat niin vatsatauteihin, suolitulehduksiin, ummetukseen, ripuliin, kivistykseen, närästykseen ja muihin kiputiloihin.
Ahomansikka, kamomillasaunio, koiruoho, käenkaali (närästykseen), maitohorsma, minttu(oksenteluun), mustikka, suolaheinä

•Särkyjen ja kivun hoitoon                                                                                   Särkyjä ja kipuja helpottavien kasvien tarkoitus on puuduttaa kivun tuntemusta ja helpottaa näin potijan oloa. Kipu ei itsessään katoa vaan se vain turtuu.
Kamomillasaunio, hullunruoho, hullukaali, keltamo, suopursu, luujauhe, pajun kaarna

•Yskään ja kurkkukipuun ja flunssaan                                                                   Niin kutsutut flunssalääkekasvit auttavat  flunssaan, heinänuhaan, yskään, kurkkukipuihin ja muihin flunssatauteihin laskettaviin oireisiin. Kasvien vaikutus poistaa ja helpottaa flunssatautien oireita välittömästi, mutta sitä ei voida käyttää koko taudin karkottamiseen. Myöskään kuumeen laskemiseen sitä ei voida käyttää vaan haluttaessa laskea kuumetta ja helpottaa särkyjä pitää kasvien joukkoon lisätä kyseisiä oireita helpottavia kasveja. Näiden kasvien tarkoitus on hillitä aivastelua ja nenän vuotoa, sekä laskea niistä johtuvaa limakalvoärsytystä ja turvotusta.
Koiruoho, keto-orvokki, leskenlehti, meirami, heinäratamo, sipulit, suopursu, hunaja

• Kuumetauteihin                                                                                               Kuumelääkekasvit laskevat korkeaa kuumetta alemmas. Kuumelääkkeisiin käytettävät kasvit yleensä vahvistavat vastustuskykyä.
Koiruoho, keto-orvokki, lakka, leskenlehti, puolukka, nurmiratamo, ruusunmarja, vadelma, hunaja

•Ihottumiin                                                                                                         Ärsytystä ja kutinaa laskevien kasvien tehtävä on nimenomaan hillitä ja laskea ihoärsytyksiä ja mahdollisia turvotuksia.
keltamatara, keto-orvokki, puiden lehdet, hunaja, pihka

• Rauhoittavia ja unettavia                                                                                   Rauhoittamaan ja nukuttamaan käytettäviä kasveja, joita käytetään myös unettomuuden hoitoon. Poistavat levottomuutta ja laskevat verenpainetta. Auttavat stressiin ja nukahtamisvaikeuksiin.
Kamomillasaunio, humala, laventeli, suopursu

•Haavoihin, pieniin verenvuotoihin, pistoksiin ja puremiin (tulehduksia ehkäisemään)     Yleisesti puhdistamiseen ja ärsytystä laskemaan tarkoitettuja kasveja, jotka puhdistavat haavat ja ruhjeet ja vaikuttavat paranemisnopeuteen ja usein jouduttavat sitä.
Koiruoho, ratamot, kuisma, kuusen pihka, nokkonen, poimulehti, siankärsämö, kamomillasaunio, kalliokielo

•Myrkytyksiin                                                                                                     Myrkytykset ovat siitä oikukkaita, että moniinkaan niistä ei ole kunnollisia vastalääkkeitä. Riippuen myrkyn aiheuttamista oireista, voidaan myrkyn vaikutuksia helpottamaan käyttää tiettyjä kasveja esimerkiksi silloin, kun myrkky aiheuttaa levottomuutta, kuumetta, kipua tai vatsavaivoja. Pahemmissa tapauksissa vastalääkkeen antaminen voi olla mahdotonta ja potilaan oloa lievitetään rauhoittavilla lääkkeillä.                        
Luujauhe, tuhka

•Raskaudenkeskeytykseen  
Hyvin vähän tutkittu, tai mainostettu lääkinnän puoli. Alla olevat yrtit ovat paikallisia ja epävarmoja metodeita. Pietaryrtti on siankärsämöä varmempi, mutta tarpeeksi voimakas listattavaksi myrkyksi jo itsessään, ja voi viedä hengen. Karkeasti arvioitu onnistuminen raskaudenkeskeytyksessä on siankärsämöllä n. 40% ja pietaryrtillä n. 60%, mutta jälkimmäinen tuo mukanaan myös kuoleman mahdollisuuden.
Pietaryrtti, Siankärsämö
_______________________________________________________________________________________
•Muita myrkkyjä•                                                                                                                                                    
Alle on listattu muita myrkkyihin käytettyjä ja myrkyllisiä aineita.

Päästäisen sylki: Pahoinvointi, ihoärsytys.

Kyyn myrkky: Tappavaa, sillä hajottaa punasoluja. Aiheuttaa suunnatonta kipua, kudostuhoa, turvotusta, ripulia, päänsärkyä, oksentelua ja tajunnanhäiriöitä.

Solumyrkkysienet: Solumyrkkysienien aiheuttamat oireet alkavat viiveellä ja aiheuttavat ensin pahoinvointia, ruokahaluttomuutta, vatsakipua, oksentelua ja veristä ripulia tai ummetusta, janoa, jatkuvaa virtsaamisen tarve, säryt ja paha maku suussa ja lopulta syntyy maksavaurio, joka aiheuttaa lopulta kuoleman. Myrkytys aiheuttaa myös huimausta, heikotusta, päänsärkyä, kaksoiskuvia ja näköhäiriöitä.                                     Oireet alkavat hitaasti ja vasta vuorokauden kuluttua myrkyllisen sienen syömisestä.
Solumyrkkysieniä ovat valko- ja kavala kärpässieni , korvasieni, seitikit sekä myrkkynääpikkä.

Hermomyrkkysienet: Hermomyrkkysienien oireita ovat sekavuus, tokkuraisuus, väsymys, alentunut verenpaine, pahoinvointi, oksentelu, hallusinaatio ja vakava myrkytys voi auheuttaa nukahtamisen tai jopa tajunnan menetys. Myrkyn vaikutus alkaa nopeasti.
Hermomyrkkysieniä ovat esimerkiksi puna-, rusko- ja pantterikärpässienet sekä malikat.

Ruoansulatusta ärsyttävät sienet: Näiden sienien myrkky aiheuttaa vatsanväänteitä, ripulia ja pahoinvointia, rintakipua jane alkavat nopeasti.  Myrkytys on vaikeampi, mikäli sientä syönyt on nauttinut alkoholia lähiaikoina.                                                               Ruoansulatusta ärsyttäviä sieniä ovat rouskut, mustesienet ja haperot.


Rupikonnan myrkky: Saadaan rupikonnan ihon pinnalta tai lypsämällä sen niskassa olevaa rauhasta. Aiheuttaa limakalvojen ärtymistä ja oksentelua.

Muurahaishappo: Saadaan muurahaisista ja nokkosista. Aiheuttaa kipua ja voi syövyttää. Muurahaishappoa voidaan kerätä miedompana myös nokkosista.

Sappi: Aiheuttaa pahoinvointia
_______________________________________________________________________________________
•Muita parantamiseen käytettyjä aineita•                                                                                                                                  
Alle on listattu muita eläinperäisiä tai luonnosta löytyviä aineita, joita käytetään parantamiseen.

Hunaja: Hunajaa käytetään voiteissa ja sitä käytetään maustamaan ja makeuttamaan ruokia. Hunajaa käytetään myös kurkkukivusta ja yskästä kärsivien hoitoon sekä kuumeen helpottamiseen. Vatsatautiselle juotetaan useimmiten hunajavettä verensokerin ylläpitämiseen, jos mikään muu ei pysy sisällä.

Luujauhe: Neutraloi jonkin verran myrkkyjä, vahvistaa oloa ja auttaa kivuissa.
Kuusen ja männyn pihka: Kuusen ja männyn pihkaa käytetään salvoissa ja voiteissa ruhjeiden, haavojen, pistosten ja puremien hoitoon.

Hämähäkinseitti: Seittiä käytetään haavojen sitomiseen ja tuppoina estämään ja tyrehdyttämään haavojen verenvuotoa.

Puiden lehdet: Esimerkiksi koivun ja muiden myrkyttömien lehtipuiden nuoria lehtiä käytetään murskattuina ja haudutettuina haavojen, puremien, ja pistojen hoitoon.

Tuhka: Lääkehiilen tavoin käytetään vatsaoireisiin. Neutraloi jonkin verran myrkkyjä.

Kuusen pihka: Kuusen pihkaa käytetään voiteena ja salvana, joka desinfioi ja hoitaa haavoja. Pihkasalvaa käytetään erityisesti haavoihin, jotka ovat jo tulehtuneet, jotta salva desinfioi tulehtuneen haavan ja auttaa sit umpeutumaan ja lopettamaan märkimisen.
____________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________
Lähteet: Parantajan polku, Tiedebasaari, ja Wikipedia